Mikkojalehma-2.jpg
 

Lahtelan tila


Navettapalon jälkeen uusi elämä rakentuu naapuriavulla ja hyvällä elämänkumppanuudella – onneakin tarvitaan

Taivalkoskelaisen Lahtelan tilan nuoren tuottajapariskunnan Mikko ja Annika Keräsen parsinavetta paloi toukokuussa 2018 maan tasalle. Entisestä navetasta ovat muistona vain rannan hiiltyneet puut ja kasa kiviä. Kesällä 2020 korkean mäen laella, entisen ikihonkaisen metsän tilalla kohoaa ylväänä uusi robottipihatto. Lypsylehmät ja vasikat käyskentelevät tyytyväisinä tilavassa pihatossa. Tähän vaiheeseen pääseminen on vaatinut unettomia öitä, uskallusta ja sisua. Myös onnellisilla yhteensattumilla on ollut osuutensa, kun usko oli välillä loppua.

 

Lypsykarjatilan työt eivät Nurmijärveltä muuttanutta nuorta emäntää pelota – tässä maisemassa kelpaa työskennellä!

vasikatjapariskunta_vaaka-2.jpg

Taivalkoskelainen Mikko Keränen oli 20-vuotias aloitettuaan tilanpidon vuonna 2013. Annika Keränen puolestaan muutti tilalle Etelä-Suomesta Nurmijärveltä vuonna 2014.

- Isäni on alunperin Kuusamosta ja äitini Suomussalmelta. Kun ensimmäisen kerran kävin täällä tilalla, minulta pääsi itku. Ylhäälltä mäeltä avautui järvimaisema ja syksyn ruska oli parhaassa loistossaan, muistelee Annika. Uuden navetan valmistuttua Annika iloitsee edelleen järvinäköalasta, jota ei ihan joka navetasta avaudu.

Annika kertoo tottuneensa tekemään monenlaisia töitä, joten hän ei epäillyt hetkeäkään, etteikö oppisi hoitamaan karjaa ja lypsämään. Navetassa hän esittelee ylpeänä vastikään siementämäänsä lehmää, jonka vasikan odotetaan syntyvän syksyllä.

Vanhasta navetasta on jäljellä kivikasa ja rannan hiiltyneet puut

Palataan toukokuuhun 2018. Navetta oli tulessa. Naapurit ja Mikon vanhemmat kiiruhtivat apuun. Lehmät ajettiin pihalle ja rehupaaleista kyhättiin aitaus.

- Annika palasi lomalta Nurmijärveltä. Alkujärkytyksestä toivuttuamme päätimme, että rakennamme uuden navetan, mutta suuremman ja nykyaikaisemman, kertoo Mikko Keränen.

- Me olemme vielä nuoria ja haluamme jatkaa tässä ammmatissa. Tämä on elämäntyömme, pohdiskelee Annika.

Vakuutusyhtiön kanssa pitkään neuvoteltuaan Keräset päätyivät kertakorvaukseen sekä ottamaan lainaa ja investointituet. Niiden avulla rakennutettiin pihatto, joka piti kuitenkin rakentaa kauemmas rannasta. Niinpä komea mäntymetsä mäen päällä sai väistyä uuden pihaton tieltä.

Navettapaloon ja uuden robottipihaton rakentamiseen liittyi niin vastoinkäymisiä kuin onneakin

Naapuriin oli juuri rakennettu Taivalkosken ensimmäinen robottipihatto, jossa oli vielä tilaa. Saman tilan vanha navetta oli tyhjillään. Näihin saatiin lähes kaikki, noin 40 eläintä, sijoitettua alle vuorokaudessa. Lypsykonefirma tuli asentamaan lypsykoneet saman tien.

- Lähes kaikki eläimet saatiin pelastettua. En ollut uskoa silmiäni, kun heti palon jälkeen purettaessa ulos juoksi vielä kolme hiehoa, ihmettelee Mikko Keränen.

Annika Keränen on liikuttunut ja kiitollinen naapurien avusta ja kannustuksesta.

Kesä oli kuiva. Naapuritiloilla oli pulaa rehusta, joten Lahtelan tilan kaikki rehut saatiin myytyä. Kerästen paalaimen hajottua lähitilojen isännät paalasivat pellot omilla koneillaan loppuun.

- Rakennuksen perustukset tehtiin keväällä 2019, rakentaminen tapahtui polttavassa kuumuudessa, katto rakennettiin kaatosateessa ja lehmät tuotiin hirveässä lumimyrskyssä. Karjankuljetusautokin jumittui pari kertaa liukkaaseen ylämäkeen, muistelee Annika Keränen.

Runsaan vuorokauden ajan navetassa oli melkoinen kuhina. Annika muistaa sen olleen Kalle Päätalon syntymäpäivä, 11.11.2019.  Karjanjalostusosuuskunta Faba toi lehmät sisään, Delavalin asentajat laittoivat lypsyrobotin toimintaan ja Pro Agrian neuvojat antoivat käyttökoulutusta.

uusinavetta-2.jpg
lehma-2.jpg
 

Keräset ovat eläimillä töissä – eläinten hyvinvointi on kaiken perusta

Mäen päällä kohoaa ylväänä upouusi 1500 neliön robottipihatto. On siistiä ja valoisaa, ikkunoista näkee lähes joka suuntaan. Käytävillä käyskentelee 93 eläintä vasikat mukaan lukien.  Yksi palaneessa navetassa muualle siirretyistä vasikoista on palannut kotiin, muut eläimet on ostettu mahdollisimman läheltä. Vasikoita syntyy viitisenkymmentä vuodessa.

Kaikesta näkee, että Lahtelan tilan eläimillä on hyvä olla. Ne tulevat kutsusta rapsutettaviksi.

- Jos hoitaisimme eläimiä huonosti, ne eivät palkitsisi meitä hyvällä maidolla. Kun lehmillä on hyvä olla, on meillä tuottajillakin hyvä olla, valottaa Annika.

Arjen rutiineissa on oltava selkeä työnjako –isovanhempien apu on korvaamaton

Perheen lapset Eila 2,5 vuotta ja Eino 4 vuotta ovat päivittäin mummin hellässä huolenpidossa. Vaari tekee Mikon kaverina peltotöitä. Isovanhemmat ovat lähes kaikessa apuna.

Kun Mikko peltotöitään ehtii, navettatyöt tehdään yhdessä.

- Me olemme elämänkumppanit ja työkaverit. Kun meillä on lomaa, laitamme talvella liukulumikengät jalkaan ja kesällä ajellaan fatbikella. Loma tulee tarpeeseen ensi viikolla. Niin, ja tuttaville viedään tietenkin tuliaisiksi Kuusamon juustoa, naurahtaa Annika.

keraset_vaaka-2.jpg
torppajamansikkamaa-2.jpg
 

Teksti ja kuvat: Marja Kares-Oksman


Lahtelan tilan elämää pääset seuraamaan

Facebookissa: https://www.facebook.com/Lahtelan/

Instagramissa: https://www.instagram.com/lahtelantilalla/?hl=fi